torstaina, syyskuuta 07, 2006

Osa 1: Tästä se lähtee

Terve! Minä olen Piia ja tässä on legacy-tarinani. Aluksi huomauttaisin , että tässä osassa suurin osa kuvista on aika huonolaatuisia, sillä tajusin muuttaa kamera-asetuksia vasta aika äsken. Lopputarinasta saatte sitten nauttia paremmasta kuvanlaadusta, joka on myös seuraavissa osissa parempi. ;> En ehkä pelaa täysin sääntöjen mukaan enkä laske pisteitä, minusta on vain hauska tehdä tarinaa. :) Tekstin kanssa on vähän ongelmia, jos se on mielestäsi liian suuri tai pieni, paina ylävalikosta Näytä/View -> Tekstin koko/Text size ja siitä määrität itsellesi sopivan. ^^ Pahoittelen..
Tässä on koko Lehtolan suvun tuleva äiti. Hänen nimensä on Tiina Lehtola ja hän on tietotavoitteinen härkä. Elämäntoive on saavuttaa hullun tiedemiehen ammatti ja toivottavasti se onnistuu ennen vanhuusikää. (En ole kovinkaan lahjakas toteuttamaan uran huippuja nopeasti ^^;) Muuttonsa jälkeen hänelle jäi vielä 4 800 simoleonia.

Tässä on hänen luonteensa:
sottapytty - siisti: 5
ujo - menevä: 6
laiska - toimelias: 2
vakava - leikkisä: 6
marisija - kiltti: 6

Tässä on Tiinan koti, toivottavasti saan pian vähän uudistettua sitä. Sänky, sohva, televisio, vessanpönttö, pari keittiötasoa ja jääkaappi (joka lähti panttilainaamoon juuri ennen kuvan ottamista) sekä suihku viemäreineen saavat nyt pitää tämän tytön hengissä toistaiseksi. Tiina päätti asennuttaa viemärin kohdalle vähän lattiaa, sillä eräänä päivänä suihku meni rikki ja hänen töistä tullessaan koko lattia oli täynnä ohdakkeita.

Tiinan ensimmäinen tuttavuus uudessa naapurustossa oli sanomalehtityttö Aamu Mäkinen, josta tulikin Tiinan ensimmäinen ystävä. Hyvä niin, sillä Aamun tuomassa lehdessä oli iloista kyllä tiedeuran työpaikkailmoitus ja otettuaan työn vastaan Tiina ei ollut kotona kun naapurit tulivat tervehtimään häntä.

Koska Tiina halusi perheen nopeasti kasaan, hän kokeili pizzalähettiä, mutta mies ei miellyttänyt Tiina ollenkaan ulkonäöltään tai käytöstavoiltaan; hän vaati tippiä ja heti sen jälkeen sanaa sanomattakaan huristeli tiehensä rotiskollaan.

Mieshuolet olivat kuitenkin toistaiseksi ohi kun Tiina tapasi töissä charmikkaan ja pitkän, tumman Joonaksen. Seuraavana päivänä Tiina halusi vahvistaa ystävyyttä ja pyysi Joonaksen kylään. Tytön mielestä Joonas Karsta olisi upea saalis ja kala tarttuikin heti koukkuun!

"Voi Tiina, sinä saat minun sydämeni läpättämään.. väpättämään.. äh, minä rakastan sinua!" mies tunnusti ja suostui ilomielin muuttamaan Tiinan kanssa yhteen.

Tässä on Tiinan uusi asuinkumppani uusine hiuksineen. Minusta Joonas on aika hyvännäköinen noin valmiiksi simiksi. Joonas on rahatavoitteinen ja hänen elämäntoiveensa on kohota talousuran huipulle. Muuttaessaan Joonas oli laboratorioapulainen, joten alaa vaihdettuaan Joonas aloitti uudessa työpaikassa.

Ja Joonaksen luonnetta:
sottapytty - siisti: 6
ujo - menevä: 5
laiska - toimelias: 8
vakava - leikkisä: 3
marisija - kiltti: 3

Joonas toi mukanaan 3000 simoleonia ja niillä taloon hankittiin erillinen makuuhuone ja vessa. Nuori pari kihlautui pian remontin jälkeen (valitettavasti mokasin kuvaamisen kanssa joten siitä ei ole kuvaa :/) ja päätti heti kokeilla uutta sänkyä. Se olikin Tiinan ensimmäinen kerta, mutta silti jälkeenpäin kuului se meidän kaikkien tuntema ääni, tii-di-di-dii-dii-dii, tai miten sitä kutsuttekaan. x)

Joonas oli innoissaan uudesta kihlatustaan ja tahtoi heti yllättää tämän vähän shoppailemalla hänelle uusia vaatteita. Onneksi mies ei ostanut Tiinalle tuota paitaa, ties mitä seurauksia sillä olisi ollut... mieshän tarkoitti vain hyvää! ;)

Seuraavana päivänä Tiinalla oli huono olo. Vessaan oli ollut niin kiire, että nainen oli juossut oven läpi (onneksi ei käynyt pahasti!) mutta sen lisäksi hän vielä oksensi ja totuus alkoi pikku hiljaa valjeta. "En kai vain ole raskaana?" Tiina mietti.

Hänen pohdiskelunsa osuivat oikeaan ja sen todisti seuraavana yönä yhtäkkiä esiin pompsahtava vatsa. Nopeaälyinen Tiina tajusi heti, ettei mikään muu olisi voinut aiheuttaa sitä kuin tuleva vauva. Mitenköhän Tiina uran nyt kävisi? Hänhän ei kotiäidiksi jäisi!

Vaikka tuleva syntymä ja työt verottivatkin paljon parin aikaa, he onneksi löysivät sitä aina joissain väleissä. Joonas oli innokas tuleva isä.

Viimeisillään raskaana oleva Tiina halusi virallistaa liittonsa Joonaksen kanssa. Avioliitto vain syvensi suhdetta ja Joonas otti nimekseen Lehtola.

(Synnytyksen kuva on kadonnut jossakin vaiheessa, valitan syvästi :/ siirtykäämme suoraan pienokaiseen.) Tässä ovat siis onnellinen äiti ja perheen uusi tulokas, pieni poikavauva Aleksis. Pieni päivänsäde tuo perheeseen paljon iloa, vaikka verottikin pankkitilia aika huimalla tavalla.

Joonaksella ei ollut aikaisempia kokemuksia lastenhoidosta, kuten ei ollut hänen vaimollansakaan, hän kipaisi ostamassa lähimmältä kioskilta vauvalehden uusimman numeron. Mutta onnistuuko vaipanvaihto käytännössä jos opettelee sen vaiheet lehdestä?

Tiina ainakin hoiti homman kuin mestari. Aleksiskin näytti erittäin tyytyväiseltä palveluun ja hyvä niin. Tiina ja Joonas muuten selvisivät koko Aleksiksen vauvaiän läpi ilman lastenhoitajaa, sillä työvuorot eivät menneet päällekäin.

Joonas viihtyi hyvin paljon pienen poikansa kanssa, vaikkei heillä tainnut ulkonäöllisesti mitään yhteistä. (Ellei sitten hiustenväri, en ihan nyt muista ^^;) Kyllä muuten se vaipanvaihtokin alkoi sujua parin kerran jälkeen. Aleksis oli muutenkin aika helppo vauva, vaippoja ei tarvinnut herätä vaihtamaan ollenkaan yöaikaan!

Raskautensa jälkeen Tiina tapaili entistä enemmän naapuruston väkeä. Rouva Peurakin oli odottava äiti ja he vaihtoivatkin vähän lastenhoitovinkkejä keskenään, Minea kertoi että hänellä oli 9-vuotias tytär ja Tiina kuunteli innoissaan.

Pian vietettiin pojan ensimmäisiä syntymäpäiviä. (Huomaatteko, miten kuvanlaatu on parantunut? Se ei enää koskaan palaa siihen huonoon ja rosoiseen, don't worry! :D) Jostakin syystä Aleksis ei suostunut kasvamaan vaikka kakkuakin yritettiin.

Siinä välissä Tiina kävi olohuoneessa kasvattamassa mahaansa. "Nyt jo toinen!" hän huudahti, kun tajusi taas olevansa raskaana.

Ja tässähän sitä mennään! Pieni Aleksis näyttää niin syötävän söpöltä ja entäs Joonas? Kuin valmiina ahmimaan poikansa. :D Viimein poika suostui hyppäämään taaperoikään!

Jep, Aleksis on perinyt hiustenvärinsä isältään. Kuin ilmeisesti myös nenänsä. Kuva ei ehkä anna oikeaa kuvaa äidin ja pojan väleistä ja asiaa selventääkseni sanon, että Aleksis oli juuri puklannut Tiinan naamalle. Tämä on kyllä aika huvittava kuva.

Isä ja poika tulivat toimeen todella hyvin! Joonas opettikin Aleksikselle pystyssä liikkumisen jalon taidon eikä Aleksis enää sen jälken uhrannut ajatustakaan ryömimiselle tai konttaamiselle. Mahtimaidolla oli tietysti vähän osuutta asiaan.

Äiti taas opetti poikansa puhumaan. Aleksiksen ensimmäinen sana oli syöttötuoli, josta Tiina oli hieman pettynyt, mutta kyllä se "äiti" sieltä viimein tuli!

Tämä on hyvin pelottavan näköinen kuva. Lastenvahti-Loora oli pakko palkata kun vanhemmat lähtivät töihin. Onneksi Aleksis osasi jo itse käydä potalla, kun lastenhoitajat eivät tunnetustikaan välitä paljon hoidokkiensa tarpeista.. :/

Tähän päättyy ensimmäinen osa Lehtolan suvun tarinasta. Miten Joonas pärjää talousuralla? Miten Aleksis selviää Lapsenhoitaja-Looran kynsissä? Miten Tiina selviää poikansa, raskautensa ja uransa parissa? Se selviää ensi osassa, joka ilmestyy pian!

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiva tarina.
Huippu toi kuva missä toi äiti ja laps. :D tiedät kyl mikä kuva.

Piia kirjoitti...

Puklauskuvaa tarkoittanet? Joo, oli ihan pakko laittaa se tänne. x)

Ihanaa, palautetta. Tämä on ensimmäinen legacy-tarinani tai edes legacyni.. (olen kyllä pelannut simssiä ennenkin vähän samalla tavalla, mutta en ihan näillä säännöillä). Whoa. Kiitos! ;D

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä alku:D Odotan innolla jatkoa:D

Anonyymi kirjoitti...

Kiva alku (:
Ja taas Joonas Karsta on mukana :D Jäi nimittäin mieleen kummittelemaan tuo Joonas ekasta nettiin kirjoitetusta Lagacysta, joka on nyt kyllä jo haudattu.

Anonyymi kirjoitti...

ihana tarina!!! yritä nopee saada tähän jatkoo... hyvä et sait se kuvien laadun paremmaks... :) tosta aleksiksesta tulee varmaa ihan sika söpöxD

Piia kirjoitti...

Voi, viikonlopun aikana on tullut lisää palautetta, kiitoksia paljon. ;) Seuraavan osan saan nettiin luultavasti aivan parin päivän kuluessa, ei hätää. ;)

missym: Joo, Karstapa Karsta. x) Totta puhuen minulla alkoi olla jo vähän kiire saada Tiinalle miestä, kun ei oikeasti meinannut löytyä ketään.. yhteenkin ne muuttivat vasta kun Tiina oli elänyt viikon aikuisuuttaan. O_o

Mutta, nyt on kaikki hyvällä mallilla ja innostus peliin vain kasvanut. :> Tekstiongelmakin on nyt kai korjaantunut ulkoasupohjan vaihdon jälkeen, samoin se, kun otsikkoa ei saanut isolla kirjaimella, sekin johtui siitä vanhasta pohjasta, luulisin.

Jos haluatte linkkinne tänne, niin kirjoittakaa vain tähän, niin minä lisään ihan mielelläni! :>

Anonyymi kirjoitti...

Oi :D Ihana toi sun tarinas
Toivottavasti tulee pian jatkoa :)

sickhearts kirjoitti...

linkitätkö??

http://legacynurmela.blogspot.com
minä linkitän kunhan ensin opettelen linkittämisen jalon taidonn....:) mullakin on muuten tuo karsta kantaäidin puolisona:)

Aurela kirjoitti...

tiedätkö, tämä on aika kiva. Kuvat ovat hyviä ja kunnon kuvatekstit myös.

Kävisikö muuten linkitys? Voin linkittää sut kanssa.

(http://legacylampinen.blogspot.com/)

Anonyymi kirjoitti...

Tosi hyvä legacy, nyt vaa oottelemaan innolla uusia osia!

kyselijä kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.