Osa 3: Elämässä eteenpäin

Nyt tässä on ollut vähän taukoa viime jaksojen välissä. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, etten ole ehtinyt pelata, koska minulla on koeviikot, jotka jatkuvat vielä ensi viikollakin. Nyt kuitenkin laitetaan seuraava jakso nettiin ja uutta materiaalia hankkimaan. ;>


Myös Arnold kasvoi teiniksi pian Aleksiksen lähdettyä yliopistolle. Samana päivänä olivat myös Tiinan syntymäpäivät ja hän näkyykin kuvassa taaempana mukavannäköisenä vanhuksena.


Tämännäköinen pienestä Arnoldista sitten tuli. Nuori komistus on Lehtolan suvun 2. sukupolven perijä. Arnoldilla on rahatavoite.


Joonaskin vietti pian syntymäpäiviään. Kuin Tiinalla, myös Joonaksellakin oli ollut toivepalkki ihan mukavissa lukemissa vanhentumishetkellä, joten voimme odottaa paljon lastenhoitoapua tulevilta isovanhemmilta. ;>


Muistatteko vielä postinkantaja-Doriksen? Arnold ainakin muisti. Ja Doris muisti Aleksiksen. "Onko veljestäsi kuulunut mitään?" Doris kysyi ja Arnold masentui hieman kun nainen ei välittänytkään vain hänestä.


Myös Arnold oli päättänyt lähteä yliopistolle. Mukavan summan stipendejä haalittuaan nuori miekkonen otti taksin ja ajoi pois kotoa jättäen vanhempansa kaksin.


Ennen Arnoldin tuloa oli Aleksis jo ehtinyt opiskelun makuun. Hän asui kampuksella ja valitsi pääaineekseen biologian.


Aleksis oli valmis ryhtymään tosi toimiin ihastuksensa Lidian kanssa ja kutsui hänet paikalle...


... mutta Lidia ei ehkä ollut vielä ihan valmis kaikkeen, mitä Aleksis tahtoi.


Niinpä onneton Aleksis päätyi opettajansa syleilyyn! Lidia ei koskaan saisi tietää asiasta. Ja olihan tämä kuitenkin vain "arvosanojen korottamista," vai oliko..?


Arnoldin saapuessa yliopistolle Aleksiksen rakkaussotkut selvisivät vähän kun isoveljen piti näyttää pikkuveikalle miten kampuksella elettiin. Arnold valitsi pääaineekseen taideopin.


Kauan ei kuitenkaan ehditty kampuksella asua, kun Arnoldin ensimmäisen lukukauden jälkeen veljekset päättivät muuttaa pois siitä tohinasta ja perustaa osakunnan. Innokkaat Lehtolat eivät jaksaneet odottaa kattourakoitsijaa vaan pitivät avajaisjuhlat heti ystävilleen ja perheelleen.


Ja osakunnan arkeenhan kuuluu se kuuluisa ilmainen pizza. Näille pojille se tosin ei tullut kamalan tutuksi kun he kokeilivat kokkailla myöskin itse.


Arnoldkin oli päässyt rakkauden makuun. Hänen rakastettunsa, postinkantaja-Doris oli vihdoinkin lämmennyt hänelle!


"Mutta velipoika, jos nyt hankimme uuden telkkarin, meillä ei ole varaa pitää edes kenkiä jalassamme!" Arnold yritti valistaa isoveljeään, joka oli jokaisen uuden huvituksen perässä.


Sen sijaa lukukauden päätteeksi kun molemmat pojat olivat taas ansainneet 1200 simoleonia viitosen arvosanoillaan, olohuonetta ja muuta taloa vähän remontoitiin. Arnold kutsui kaverinsa katsomaan tärkeää liigaottelua ja testaamaan uutta sohvaa.


Eräänä yönä taloon marssi päättäväisesti vaalea nainen ja herätti Arnoldin. "Hän on varmasti karannut hullujenhuoneelta", Arnold ajatteli kun nainen alkoi liikehtiä ja äännähdellä eläimellisesti.


Mitä ihmettä? Sama nainen otti ja pisti Arnold-paran käsirauhtoihin! Nyt on kyllä maailmankirjat sekaisin..


Mies vietiin mustaan limusiiniin. Arnold oli aivan ihmeissään ja myöskin peloissaan. Pitäisikö soittaa poliisille?


Perillä Arnold kuitenkin tajusi mitä kaikki tekeillä oleva oli ollut. Hänestä tuli salaseuran jäsen! Ja kappas vain, hänkin sai seuran asun ja paikalla oli muutamia tuttujakin. Liittyisivätkö salaperäiset kolme uutta ystävää tähän ihmeelliseen asiaan?


Jännitystä piisasi lisääkin kun murtovaras päätti tulla vierailulle. Se pirulainen vei sohvan! Minä pölvästi olin unohtanut asentaa taloon murtohälyttimen joten Arnold joutui nopeasti nousemaan ja soittamaan poliisille. Onneksi varas saattiin kiinni ja vakuutusrahoilla voitiin ostaa uusi sohva.


Aleksikselle murto oli ollut kova pala - hän vaipui syvään masennukseen eikä löytänyt mitään muuta ulospääsyvaihtoehtoa kuin talon jättämisen. Koska Aleksis ei voinut edes harkita opiskelun jatkamista muualla kuin veljensä kanssa (eikä Arnold suostunut jättämään osakuntataloa), hän jätti lukunsa kesken neljäntenä vuonnaan ja lähti takaisin kotinaapurustoonsa.


Aleksiksen lähdon jälkeen Arnold tunsi olonsa hyvin onnettomaksi joten hän otti osakuntaan uuden kokelaan, Eerikan. Eerika olikin ihan fiksu tyttö ja kaiken lisäksi erittäin mukava.

Perutaanpa tuo mukava. Eerikasta paljastuikin kamala pomottaja! Aina kun Arnold oli suihkussa, tytön oli pakko päästä vessaan ja häätää alaston Arnold-parka olohuoneen puolelle vaihtamaan vaatteita. Tällaista ei ole ennen tapahtunutkaan, hmm.


Surkea kokkikin hän oli. Osasikohan hän valmistaa mitään muuta kuin purkkiherkkua vai ilkeyttäänkö tarjosi suvun komealle pojalle tölkkisapuskaa?


Onneksi aina välillä tuli joku kumma heppu pitämään kuria Eerikalle, heh. Taisi tuosta personal trainerista ihan hyötyäkin olla, kun Eerikan ärsyttävä luonne muuttui sitten ihan mukavaksi ja liiat kilotkin lähtivät!


Koska Arnold oli ollut erossa perheestään jo niin kauan, hän päätti kutsua vielä kerran Tiinan kylään ennen valmistumistaan. Aika notkea mummu, tuota en olisi rouva Lehtolasta kyllä uskonut...


EIKÄ! En vieläkään ollut ostanut varashälytintä taloon, vaikka se oli ollut jo Arnoldin toiveissakin ties kuinka monta kertaa.. Tämä varas olikin katalampi ja ehti pois ennen poliisia. Se nuljake ehti viedä vaatekaapin ja shakkilaudan! Onneksi osakunnalla oli varaa ostaa uudet.


Kuin ei olisi ollut tarpeeksi häiriöitä opiskelussa, päättipä sitten nudisti-Jonnekin tulla viuhahtelemaan taloon. Onneksi Arnold sentään pystyi keskittymään esseeseensä.


Vihdoin tuli se päivä, jolloin Arnold valmistui yliopistosta! Viimeinen arvosana oli 5 ja sillä sitten kelpaisi ylpeillä vanhemille ja Dorikselle!

Ensi jaksossa sitten näemme kuinka Arnold ja Doris asettuvat legacytontille. Nähdään taas pian! :>

Osa 2: Perheenlisäystä

Viime osassa suvun kantaäiti Tiina löysi rakkauden ja sai esikoisensa. Tiina ja Joonas pitivät uraa hyvin tärkeänä ja siksi pikku Aleksis joutui turvautumaan lastenhoitajaan. Tiina kuitenkin huomasi jälleen olevansa raskaana, joten siitähän soppa syntyi! Anteeksi kun osa on pari päivää myöhässä. :>


Tiina todellakin oli raskaana. Tämä oli huomattavasti vaikeampaa kuin Aleksista odottaessa, sillä vessanpytty oli se, mitä tämä tuleva kahden lapsen äiti näki suurimman osan päivää.


Harmeja aiheutti myös murtovaras, mutta onneksi taloon oli asennettu varashälytin. Varas kuitenkin sai telkkarin vietyä, ja vaikka poliisi saikin Amatiuksen kiinni, ei 200 simoleonia kiinniottopalkkiota ollut läheskään niin paljon, mitä uuden töllöttimen hankkimiseen tarvittiin. Onneksi Joonas oli saanut töistä vähän boonusta niin homma hoitui ja uusi hankittiin. ;>


Aleksiskin oli todella pahoillaan varkaasta. Poika ajatteli murtoa lähes koko ajan. Vaikkei taapero tajunnutkaan vielä mitään telkkarista, hän selvästikin kaipasi sitä sillä aikaa kun uutta ei vielä ollut hankittu.


Yksi Tiinan monista kollegoista, Lidia Kuutamo oli aivan hurmaantunut pikku-Aleksikseen. Joskus nainen tuli kesken päivän, kun vanhemmat olivat töissä ja alkoi leikkiä pojan kanssa. Kummallista, mutta söpöä. Lidia on jo Aleksiksen paras ystävä! Ehkä heidäön välilleen voisi kehittyä jotakin romanssin tapaista, jos Aleksiksesta ei tule perijää.. (Lidia on pelattava simi.)


Kohta oli jo Aleksiksen syntymäpäivä. "Katso, äiti, minä lennän!" Aleksis huudahti kun kokeili miten korkealle "uusilla" jaloilla voisi hypätä.


Tiina ei saanut hetken taukoa, sillä heti juhlien jälkeen uusi lapsi ilmoitti tulostaan. Itse toivon, että se olisi tyttö.


Kumman nopeasti koko raskaus menikin, sillä synnytys meinasi alkaa kokonaan minun huomaamattani. "Auuuh!" Tiina huusi, mutta vieressä kuorsaava Joonas vain käänsi kylkeään.


Ei, enhän voi koskaan saada mitä haluan, pyh. Tämä poikalapsi on nimeltänsä Arnold, hyvin suloinen. Iho on äidin ja isän ihon sekoitus ja hänellä on äitinsä vihreät silmät. Suloinen! <3>


Mikähän tuossa Kuutamon Lidiassa oikein on kun se noin rakastuu Lehtolan vauvoihin? Kummallista, kerrassaan.. hmmm. Samoin kuin Aleksiksen kanssa, Lidia tuli aina päivisin hoitamaan Arnoldia.


Tiina oli jo vähän aikaa hääräillyt urapalkintonsa kanssa ja onnistui viimeinkin valmistamaan antibiootteja koko perheelle. "Tässä perheessä ei sairauksista kärsitä niin kauan kuin olen elossa", topakka tiedenainen uhosi bakteereilleen.


Homma ei ehkä kuitenkaan hoitunut kuten Tiina olisi halunnut, sillä hän sairastui johonkin tuntemattomaan tautiin, johon kuului paljon oksentelua ja yskää. Toivottavasti hän selviää siitä...


Urheasti hän kuitenkin uskoi osaavansa valmistaa itselleen lääkettä. Tiina kulautti koko koeputkellisen kurkkuunsa ja parissa päivässä hän alkoi voida jo paljon paremmin.


Arnoldin oli aika kasvaa taaperoksi (homma meni vähän överiksi joten siitä ei ole kuvaa :/) ja Tiina alkoi valmistaa poikansa uraa tiedealalla (niin hän toivoi) ja opettaa hänelle taitoja. Vanhemmilla oli taas kiirettä töissä, joten he kiittivät onneaan, että mahtimaito oli keksitty. Arnoldilla on muuten äitinsä nenä (ainakin siltä vaikuttaa toistaiseksi), tosin se on aika leveähkön näköinen. Hänestä taitaa tulla perijä, jos vertaa hänen nenäänsä Aleksiksen nenään.


Pottailukin oli yksi elämän tärkeimpiä taitoja taaperoiässä, sen Arnoldkin ymmärsi. Ihme juttu, poika oppi taidon jo yhden kerran jälkeen, ilman mahtimaitoa! Kummallista.. Ö_ö


Joonas ei välittänyt Tiinan tiedehömpötyksistä, sillä hän halusi poikansa talousuralle. "Kävely on erittäin tärkeä taito, sillä jos et osaa kävellä, et voi pitää huolta kunnostasi sitten isompana ja ulkonäkö tekee tällä alalla ensivaikutelman", Joonas luennoi.


Tässä on hieman uudistunut talo. Keskellä ylhäällä on vanhempien makuuhuone. Siitä oikealla on lastenhuone, jossa asuu tällä hetkellä yksin Arnold. Valkolattiainen huone, jossa on sininen matto, kuuluu Aleksikselle. Hänelle piti hankkia oma huone, ettei vauvan itku haittaisi yöllä. Viininpunainen huone on olo- ja ruokailuhuone sekä siinä vieressä "ruutulattiainen" huone on keittiö. Vessa ei oikein erotu, mutta se on olohuoneen vieressä Aleksiksen huoneen alapuolella. Siinäkin on punainen lattia, nimittäin. ;>


Aika kului hirvittävän nopeasti ja kohta vietettiin jo Aleksiksen syntymäpäivää. Hänestä tulisi teini! Joonas taustalla ei selvästikään tahdo luopua vanhasta lapsi-Aleksiksesta.


Ja tällainen teini-Aleksis sitten on. Hän on jotekin huvittavan näköinen.. ei todellakaan perijäainesta. x) Mutta aika suloinen silti! Toivottavasti hän saa kauniin vaimon (ehkä Lidia Kuutamosta? Hän ei olekaan käynyt vähään aikaan.. hmm)! Joonas näytti sitten kuitenkin tajunneen, että Aleksis on hänen rakas poikansa, vaikka vähän kasvaisikin välillä. Arpa osoitti pojalle romantiikkatavoitteen ja hän tahtoo 30 (vai kuinkas monta se olikaan, eh?) rakastettua samaan aikaan.


Joonaksen murheet olivat todellakin turhia, sillä samana päivänä olivat myös Arnoldin synttärit. Isä saisi sittenkin vielä lapsi-ikäisen pojan hellittäväkseen. Tuolla nenällä poika on perijäainesta, vaikka se onkin vähän leveä! :D "Vau, miten pitkät ja vahvat kädet minulla on, isi, katso", Arnold ihasteli itseään ja Joonas hymyili taustalla.


Arnoldkin tapasi varteenotettavan puolisovaihtoehdon kun postinkantaja Doris tuli hänen näköpiiriinsä. Poika innostui naisesta heti ja eikä malttanut olla kysymättä, muuttaisiko Doris heti yhteen hänen kanssaan! :> "Noh, ehkä kun olet vähän vanhempi", Doris hymyillen vastasi.


Tiina ja Joonas eivät olleet enää kaukana uriensä huipuista, enää pari ylennystä. Tiina tapasi pitkästä aikaa vanhan kamunsa Aamun, mutta ikävä kyllä hän ei voinut jäädä rupattelemaan kun kimppalyyti kutsui!


Aleksis seurasi vanhempiensa uraa kotijoukoissa ja hänestäkin alkoi tuntua siltä, että olisi aika alkaa itsekin vähän ansaita. Parin päivän päästä hän olikin jo uransa huipulla ja palkka oli uskomattomat 91 simoleonia per päivä..


Koti alkoi käydä kapinoivalle Aleksikselle liian pieneksi ja hän lähti taksilla yliopistoon. Legacytontille hän ei tule enää koskaan palaamaan, mutta vannon, että tapaamme hänet vielä. ;) Stipendejä hän vei mukanaan 3750 simoleonia. Taksi kävi hakemassa pojan uuteen maailmaan.

Tässä onkin nyt tämä osa. Kaksi ensimmäistä ovat olleet aika lyhyitä, yritän nyt tästä eteenpäin saada jokaisesta osasta n. 30 - kuvaisia. Seuraavan osan kanssa voi kylläkin vähän kestää, sillä minulla ei ole vielä tarvittavia kuvia.